Näytetään tekstit, joissa on tunniste näpertelyä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näpertelyä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 9. lokakuuta 2012

Paidasta tyynyksi

Kun huusholliin tulee uusi paita, on loogista että vanha saa lähteä. Itse ainakin pyrin siihen, että ostaessani uuden vaatteen poistan kaapista jonkun pitkään käyttämättä olleen tekemään uudelle tilaa. Jotkin vähälle käytölle jääneet tekstiilit on kuitenkin joiltain ominaisuuksiltaan muuten niin kivoja, että ei niistä nyt kokonaan voi luopua. Siksipä diy-materiaalipinoni vain kasvaa ja kasvaa. Tällä kertaa pino kuitenkin pieneni kun tartuin pitkään päässä muhineeseen ideaan ja ompelin parit neulepaidat koristetyynynpäällisiksi.

Muutamasta hylätystä neuleesta helma katki kainaloiden korkeudelta, sisään ruma koristetyyny ja saumat ommellen kiinni. Niin simppeliä ja nopeaa. Hieman enemmän työtä teetti hihojen sommittelu ja leikkailu, kun halusin käyttää nekin hyödyksi. Eipä tuokaan enempää kuin ala-asteen kässätuntien taitoja vaatinut.
Tämä idea on varmasti monessa diy-blogissa jo nähty, mutta itse toimetuin tosiaan vasta syksyn kynnyksellä idean toteuttamaan ja tuolloinkin hyvin spontaanisti ja liikoja valmistelematta. Ompelukonetta en jaksanut muuttolaatikoista enää tätä varten kaivaa, joten pistelin menemään käsipelillä ja ihan siistit saumat sainkin aikaan. Pestävyys toki hieman kärsii kun en vetoketjuja tai nappilistoja jaksanut väkerrellä, mutta jos nyt välttämättä täytyy pesukoneeseen heittää niin aina saumat saa ratkottua auki ja sitten vaan uudet tikkaukset pesun jälkeen.

Meillä ollaan oltu näihin tyytyväisiä. Joskus kannattaa antaa ideoiden hautua ja materiaalien odottaa pitkäänkin, kun kyllä se inspiraatio sitten salakavalasti iskee jonain sateisena iltana.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Eka neule!

Tässäpä onkin riemua kerrakseen. Viikonloppuna kääntyi nimittäin uusi lehti mun käsityöhistoriassa. Sain valmiiksi neulepaidan. Siis ihan kokonaisen paidan, missä on pitkät hihat, navan peittävä käpertyvä helma, venepääntie ja oikeaa neulosta. Suuri saavutus minulle, joka kavahdan liian pitkäkestoisia projekteja – koska ne jää aina kesken kun inspiraatio loppuu.

Toki tässäkin oli helpotuksensa. Puikot nro. 10, paksu liukas lanka ja pelkän sileän levyn kutominen ilman kavennuksia tai levennyksiä on melkoisen simppeliä. Päätin tehdä paidan, mutta enhän mä nyt mitään ohjetta jaksanut lähteä lehtipinoista kaivamaan, vaan ajattelin, että jos on tarpeeksi löysä neulos ja reilu koko niin kyllä niistä suorakaiteenmuotoisista paloista paidan saa. Ja hyvin sai. Kiitos vielä tämän hetken muotiteollisuudelle, sillä samanlaisia paitojahan nykyään kaupoissa myydään, reilusti löysiä ja hartiapaikat roikkuu olkavarsissa.

Pidän paidasta. Se on suuri, lämmin ja muhkea turvapaita johon voi upota. Ainoa miinus on, että lanka on 100% akryyliä. Muovia siis. Hiusten sähköistyminen on taattu. Paita on silti esikoinen tällä saralla ja siksi kovin tunnearvokas. Seuraavaksi kun tekee mieli kutoa paita, taidankin hankkia oikein laatulankaa.


Kotikutoinen paita vaatii kotikutoisen kuvanlaadun.
<3 Kiskis